Tunneparatiisi

Tällä kertaa en kirjoita pyhistä öistä, vaan kirjoitan jälleen havahduksesta kuinka ihmisen mielen voi vallata jokin asia niin, ettei  sen läpi eikä yli kävellä. Rakkaus näistä suurin ja vahvin. Se on kuin huume, joka valtaa mielen, on kaikkialla ja "mikään ei meitä voita". Kukaan ei meille hattuile".  Tämän kaltaisia voimia on myös muitakin. Huumeet, erilaiset päihteet. Alkoholi.  Näillä kaikilla on yhteinen tekijä. Näiden rakkaiden asioiden eteen tehdään  kaikkensa. Sitä puolustellaan,  henkeen ja vereen. Ollaan valmis piilottelemaan. asioita, valehtelemaan. Nämä asiat menevät kirjaimellisesti KAIKEN edelle. Eikä nähdä mitä tämä kaikki vaikuttaa muuhun ympäristöön ja kuinka laajasti. Nähdään vain se, mikä on tässä minun ympärilläni, kaikkihan näyttää hyvältä. Mikä ongelma ?   Voiko tätä ongelmaa mitenkään auttaa ?  Toki.  Lapselle voit selittää, miksi joku asia ei käy, miksi jollakin tapaa ei voi toimia. Pikkuhiljaa ajatus alkaa laajenemaan ja ei ole enää ongelmaa. Aikuinen puolestaan ei ymmärrä vaaleanpunaiset lasit silmillään tai hyvän olon tunteessaan että haavoittaa ympäristöään samalla. Aikuisella on jo itsekkyyttä pelissä. Hän on "ansainnut " tämän asian, tai hänellä on" oikeus " tähän asiaan. Hän keksii vaikka syyn, pitääkseen hyvän olonsa ja/tai tekee sen salaa.  Kunnes tulee se kuuluisa "mahalasku" Asiasta riippuen, kuumailmapallosta voi joku päivä loppua paine.  Tällöin vasta havahdutaan. Sillä ei ole ollut mitään merkitystä, mitä se ympäristö on asiasta tykännyt tai sanonut. Sillä alkaa olla vasta silloin merkitystä kun paine yksinkertaisesti on pallosta kadonnut ja kellutaan keskellä merta tai kori hajonneena keskelle peltoa.  Kaikista vaikein kohta kuitenkin on se, kun vähän ennen rysähtämistä tunne paratiisi  menee omaan tajuntaan ja tekee selkeäksi, ettei todellakaan näin voi toimia tai ettei todellakaan ole hyvä enää jatkaa oppimaansa polkua, kun se aiheuttaa sekä itselle että ympäristölle aikamoista pahaa.  Tämän ymmärtämiseen vaatii todella kovan koulun.   Ymmärtäminen on kuin juuri puhkeamaisillaan oleva finni. Puhjettuaan se on ihan helvetin kipeä. Paranemisprosessi kuitenkin alkaa samantien kun finni on puhjennut.  Näin se menee. Ja näin  sen kuuluu mennäkkin.