Nousu pintaan

Voittajia vai selviytyjiä ?
  Useampi vuosi  sitten alkanut tarina on saanut jännän käänteen.  Pääasia on , että saa elämänsä jälleen jollain lailla jaloilleen. 
Tänään tajusin, en voi enää tehdä mitään, en yhtään mitään. Sen oli vain jonkun täysin ulkopuolisen  minulle sanottava.  Epäluulo vielä kuitenkin pitää kiinni.
Uskomattomien.käänteiden takaa selvisin, vai selvisinkö ? Kyllä, päästin irti, mutta se ei tarkoita sitä ettenkö välittäisi tai  rakastaisi. Voin vain kulkea vierellä tai ottaa vähän etäisyyttä. Olen kuitenkin aina kuulolla. Jokaisen  kuitenkin on seikkailtava itse omat polkunsa, kunnes kuulen sanovan : tämä on nähty " En toivo, sillä toivo sisältää pelkoa.

Tennarit puhelinlangalla. ~ tuuletteleeko joku tossujaan pahan hajun vuoksi ?
Tennarit auton peräkoukussa ~
Ajeluttaako joku tennareitaan pitkin maakuntaa ?

Tästä alkaa taruakin ihmeellisempi tarina. Jonka kiteytttäisin lopuksi lauseeseen : nyt jos koska haluaisin takaisin entisen elämäni.

"Voi jumalauta," huutaa hän itkettynein silmin. Hän huutaa tuskaansa ja vihaansa maailmalle, itselleen , kaikelle. Hän huutaa ja käpertyy  viereeni nukkumaan, kylkeen kiinni.

Tämä on meidän arkea nyt.  Samalla kun hoidan muistisairaan sukulaiseni asioita kuulen olevani huono kasvattaja. 
Itku pyrkii useimmin ulos kun sen suostun päästämään. Tänään se on lähellä. Odotan kuitenkin sopivaa hetkeä. Ei nyt ole aikaa. Nyt on tehtävä se mikä vaaditaan ja purettava sitten joskus jossain kun ehtii.

Jukka~pojan laulun sanoin:  hanki elämä, käy koulusi..
Osuu ja uppoaa tällä kertaa.  Sitä  kohti, mutta vielä on pitkä matka tuohon kaikkeen. Ihmiset, avut kaikki mahdolliset henki~olennot , pyydän teiltä nyt että  olla apunamme, sillä minulla  on vain yksi elämä ja yksi minulle tärkeimmistä  on murskannut sydänmeni  Nyt ei palikat välttämättä riitä  tämän selvittämiseen.