Riutunut

Useampi vuosi sitten alkanut kriisi ja tapahtumaketju sai minutkin polvilleen joksikin.aikaa. Yksinkertaisesti, olin niin kaivon pohjalla syytettynä kaikesta.  En suostunut kuitenkaan.jäämään sinne, vaan jopa tosi rumia konsteja käyttäen nousin pintaan.  Tapasin ihimisiä matkalla jotka hetken pystyivät kulkemaan rinnallani. Osa tuli kesken matkan kantamaan minun alkutaipaleella tulleet  oksat polultani.  Olin ruma ja ilkeä ihmisille. En suorastaan välittänyt paskaakaan mitä muut ihmiset , kaverit jopa ystävät ajattelivat minusta. Aivan sama. Olin päättänyt voittaa tuon.kisan.  Loppumetreillä tapasin.ihmisiä, jotka lupasivat olla aina kanssani,  sillä olimmmehan kantaneet toisiamme melkoisen paljon.  Selvisin useamman vuoden ryöpytyksestä. Minusta  samalla kasvoi tahtonainen joka ei enää  alistuisi kenenkään talutettavaksi. Ei ikinä enään.  Mutta, joku nakkas noppaa, ja ihmiset joita olin tavannut taisteluni viimemetreillä joutuivat itse  ihan helvetinmoiseen kriisiin ja tuon.kaiken melskeessä oman.egoni vuoksi sain osumia. Juuri, kun olisi pitänyt kantaa, en pystynyt omilta pettymyksiltäni ja surultani sitä tekemään. Raadollista. Tässä pelissä voit menettää omat ja varastetut.  Pyysin anteeksi, sillä olemme vain kaikki ihmisiä ja kiukuksissaan tulee sanottua kaikenmoista.  Nyt vain tarvitaan vastapuolelta myrskyn keskeltä ymmärrystä.  Syvä luottamus ja rakkaus  ei kuitenkaan horju. Tieto siitä, että toinen ajattelee toista ja pitää lähellään näkemättä riitttää.   Vaikka itse uin nyt seesteisillä vesillä odottaen seuraavaa koskea en usko, että ystäväni torpeedo kadottaa minua. Hän.tarvitsee nyt aikaa ja lepoa. Ihan niin kuin itsekkin tarvitsin.  Odotan häntä palaavaksi, riekaleisena mutta pintaan päässeenä.  Niin kauan kunnes hän sanoo minulle ettei hän rakastaisikaan ja ikävöinytkään minua.   

Husky

Katsoin elokuvan jossa Alaskassa asuva perhe asui koiraavaljakkoineen. Pentueeseen syntyi pentu, joka oli pienin ja heikoin. Perheen isäntä oli sitä mieltä, että pentu täytyisi hukuttaa, mutta emäntä oli eri mieltä. Hän elvytti pennun. Isäntä puolestaan oli sitä mieltä, että se oli häpeäksi jälkeläisilleen ja ettei huonoja ominaisuuksia tulisi jakaa. Emäntä kuitenkaan ei antanut periksi. Pentu kasvoi ja mitä enempi isäntä moitti pentua sitä riiviöpäisemmäksi tämä muuttui.  Emäntä piti edelleen pennun puolta.  Tuli aika, jolloin isäntä valjakkoineen lähti harjottelemaan reellään junnujen kanssa. Pentu joka jäi kotiin, karkasi koirakon perään ja heidät kiinni saatuaan, asettui aina etumaiseksi koiraksi.  Isäntä ei tästä tykännyt. Tämä toistui monta kertaa kunnes  sattui tilanne jossa ilman pennun asettautumista ykköskoiraksi, koko koiravaljakon ja isännän olisi käynyt huonosti.  Kerättyään koirakkonsa kokoon isäntä tajusi että tuo pentu on helmi. Tämä pentu ei jättäisi isääntäänsä ikinä pulaan. Johtajakoira, vaikka olikin vasta pentu. Isäntä joutui kasvamaan tuon pennun rinnalla ja vasta vanhana ollessaan ymmärsi tuon pennun merkityksen.  Elokuva päättyy onnellisesti. Mutta, niin se on meillä ihmisilläkin. Olemme etunenässä arvostelemassa heikointa ja erillaista käyttäytyvää. Olipa se eläinlapsi tai ihminen. Tämä on karua, mutta totta. Ajatellaan, ettei tuo tulisi pärjäämään.   Tästä voisin kertoa tarinan , jossa elvytin kaksoisvasikan. mutta jääköön se tarina toiseen kertaan. Tullaan takaisin meidän ihmisten pariin. Suhtaudumme  tai osa meistä ihmisistä suhtautuu  juuri niin, jotta "mitäköhän tuostakin tulee "  Elokuvan juonta miettiessäni,  oli jäätävää huomata miten  pennun  persoonallisuus tuli  hienosti esiin kasvattaen ja samalla  opettaen muita ympärillään olijoita.  

Aamukahvi

Sataa, sade on aina hyvästä. Se on uuden.alku , puhdistava.  Sateen jälkeen luonnossa kaikki värit tulevat hyvin esiin. Kaunistaa. Lintujen jutustelu kuuluu silti ikkunan läpi. Avaisin ikkunan, muttsa en halua vanhan ikkunankarmin enää kastuvan. Se tarvitsisi jo muutenkin jo vähän paikkausta.  Sovin tärskyt  ystäväni kanssa tulevaisuuteen uimakoppiin ja  tassuttelin keittiöön puolialasti. Kukaan.ei ollut tehnyt tänäkään aamuna valmiiksi aamupalaa, joten aloin itse rakentelemaan sitä. Heittelin munat pannulle, jämävalmiiksipaistettua jauhelihaa ja pari valkosipulin kynttä sekaan.  Pikakahvi aamukahviksi, tomaaatteihin.merisuolaa ja a'vot hyvä tuli.  Selaan.puhelimeen tulleet viestit, huomionosoitukset ja muut höpinät. Kuittaan silmäniskulla , hörppään.aamukahvini,  haukkaan mansikkaviineriä ja lähden.järjestelemään vinttiä.