Piipahdin vanhustani katsomaan. Astelin päiväsaliin jossa, kolmen vanhuksen kopla seurasivat jotakin saippuaoopperaa televisiosta. Huikkasin kaikille iloisesti maskin alta päivää. Yksi kolmen koplan vanhuksista katsoi minua tarkkaan siniset silmät ikäänkuin syttyen ja sanoi minulle :"Teillä on hieno hattu." Vastasin :"Kiitos". Hän jatkoi: Kenenkäs nimipäivä tänään on ", hän kysyi. Vastasin hänelle :Tanjan. "Hyvää nimipäivää", hän vastasi. Katsoin ihmeissäni häntä samalla kiittäen ja kysyin omalta vanhukseltani jotta onko tämä kertonut. Vanhukseni tuntui olevan tietämätön koko asiasta. Olin ihmeissäni. Sitten tämä vanhus tiedusteli vanhukseltani, "Onko tämä sinun vaimo ?" Johon sai vastauksen, ettei ole, vaan tytär. Sitten hän kysyi vanhukseltani: "Minkä ikäinen sinä olet?" Vanhukseni vastasi pyöreästi: "70". Hän jatkoi : "Sittenhän sinä olet minua nuorempi, minä olen 85". Vanhukseni nousi tuolistaan ja onnitteli tätä oikein kädestä pitäen. Lähdimme kävelemään käytävää pitkin hiljalleen vanhukseni kanssa. Maskin takana oli hyvä nauraa, kukaan ei nähnyt. Kysyin uudelleen vanhukseltani, jotta mistä tämä tiesi ? Vanhukseni hiissas käytävää pitkin ja totesi : "No sehän on vanha majuri."
Vilkasin taakseni katsoakseni vielä kysyjää. Hänen silmänsä tuikkivat yhä. Hän ei oikeasti ole voinut tietää edes mikä päivä tänään on, mietiin, saatikka sitten nimipäiviä. Hän oli itseasiassa ensimmäinen joka onnitteli minua, kun itsekkään en muistanut koko nimipäivää. Hyvän hymyn tilanne kuitenkin sai aikaiseksi.
Syysloma viikot alkavat, mukavaa lomaa teille, jotka sellaisesta pääsette nauttimaan.
ps. Do all things with love 😉
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti