Päätimme lähteä ystävättäreni kanssa viettämään juhlapäivää hieman kauemmaksi. Ajoimme auton parkkin, kiertelimme putiikkeja pitkin päivää ja lopuksi piipahdimme paikkaan jossa olisi hyvää ruokaa.
Holvikaren alla pysähdyimme, jossa nuori mies alkoi tarjota menuutaan. Koko lehmän kokoinen ruokalista kuulosti korvaan hienolta. Emne kyllä ymmärtäneet mitään listasta,, mutta oli sen verran nälkä, että käynti toiletin kautta auttoi meitä jäämään paikkaanne syömään.
Tarjoilija lähti edellämme kuin hirvi ja me istuuduimme ensinmäiseen sopivan näköiseen pöytään odottamaan. Tarjoilija tuli hetken päästä luoksemme ja sanoi : "ai, siihen jäitte, menköön nyt tämän kerran". Vilkasimme ihmeissämme toisiimme. Tarjoilijan ilmeisemmin olisi pitänyt tuoda ilmi, että ravintolasssnne on pöytiin ohjaus.
Hän kysyi juomapuolta, vastasin että vettä ja tarjoilija singahti liikkeelle. Kysymättä ystävättäreltäni, mitä hän ottaisi ruokajuomaksi.
Tarjoilija palasi veden kanssa, kaatamatta vettä laseihimme. Ystävättäreni tuumasi hänelle, "niin, mä ottaisin siiderin. "
Naistarjoilija tuli luoksemme, nosti sen lehmänkokoisen menulistan pöytämme päälle ja alkoi luettelemaan samaa hienoutta kuin työparinsa ennen toiletreissuamme.
Kysyin, oletteko te alotteleva ravintola, jolloin tyttö vastasi , että ei . Kysyin, eikö teillä ole ruokalistaa ?
Ruoka tuotiin pöytään ja katsoin lautaselleni. Kysyin varovasti. "Tuota, missä ne on ne perunat ?" Ja tyttö,joka tarjoili ruoat, vastasi : se on siinä kalan alla." "Perunapyre" Nostin vallan lautasta, oisivatko perunat siellä. Eivät olleet. Kämmenen kokoinen pyöreäksi muotoiltu kala maistui kyllä hyvälle, mutta nyt täytyy sanoa, että hinta oli suurempi kuin kala. Kallis kilohinta siis.
(Whitefish & Potato )
Pihvistä puuttui maku, ja osa pihvistä oli sitkeetä. Siinä syödessämme, viereiseen pöytään tuli yksinäinen nainen, joka poislähtiessämme kertoi ilokseen seuranneen meidän touhuja. Hän oli tullut vallan hyvälle päälle meitä seuratessaan.
Naistarjoilija meni naisen taakse, otti viinipullon, avasi korkin, haistoi , irvisti, antoi toisen tarjoilijan haistaa, irvistys jälleen ja korkki kiinni. Pullo lähti , toivottavasti ei asiakkaalle.
Hetken päästä naistarjoilija tuli samaan paikkaan, nappasi pullon hylkystä ja huikkasi miestarjoilijalle" Tässä ei oo päiväystä, mutta käykö ? Miestarjoilija huikkas takaisin, "joo.".
Huikkasin ohikulkevalle tarjoilijalle, jotta toisiko tämä laskun ja hammastikkuja. Tarjoilija vastasi että "joo, tuodaan".
Tarjoilija käveli tiskin päähän läräämään maksupäätettä ja naistarjoilija kysyi kuuluvasti " kumpi otti kalan, jolloin huikkasin, että minä.
Ajattelin, että jos hienon ravintolanne käyöskoodi on tälläinen, voin.siis huikata kun irkkubupissa takaisin vastauksen.
Tyttö toi kuitit pöytään ja lähti mennemään. Jäimme huvittuneena katsomaan toisiimme ja kysyimme toisiltamme "onko tämä piilokamera ?" Nainen sekä tuttavapariskuntamme seurasi tapahtumaa. Ehkä joku olisi voinut poistua kaikessa rauhassa ravintolastanne kuitti kukkarossa, mutta me emme tehneet niin. Päivän kulusta kun olisi muutenkin saanut hyvän youtubevideon. Jäimme siis huvittuneina seuraamaan mitä seuraavaksi tapahtuisi. Naistarjoilija kulki edestakaisin, hymyili kun hänelle hymyiltiin. Hetken päästä kysyin , saisinko kysyä häneltä jotakin. Kyllä vastasi hän Vastasin, "pyysimme laskun ja saimme ne, mutta saammeko me maksaa ne ? Ja katsoin tarjoilijatarta. Hän hetken katsoi takaisin ja tajusi. Hän haki maksupäätteen ja maksoimme lounaamme. Tämän jälkeen hän sanoi lähtiessään metsästävänsä niitä hammastikkuja .
Toivotamme hyvät jatkot ja poistuimme hieno hienosta ravintolasta ..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti