Hymy

Kun löydät auringonsäteen, pidä siitä kiinni.

Niinpä repäsin itseni virasta ulos ja hengitin raikasta ilmaa keuhkoihini . Oli kevät .. .  työskentelin  erityislasten parissa osan vuotta, osan vuotta sairaalassa.  Ehkä joku oli asetellut tähdet valmiiksi sillä syksyn  tullen sain mielenkiinoisen tehtävän.   ..

Työtehtäväni ei ollut mikä tahansa vaan hyvin erityislaatuinen.  Työ oli ennenkaikkea inhimillistä, kokonaisvaltaista,  oikeasti kiireetöntä. 
Työ sai minut hymyilemään joka päivä, hymy jonka olin kadottanut vuosien myötä kiireen ja "aikuisuuden" jalkoihin.   Työ muistutti minua joka päivä elämisen olosta. Opetti uudestaan näkemään  ympärillä olevan kauneuden. Se auttoi minua ymmärtämään oman itsensä olemisen olosta, kunnes lopuksi se sai minut  ääneen nauramaan.  Kun tuo työ pääsi päätökseensä,  jäi mieletön  ikävä,  Mutta hymyä, sitä se ei kadottanut., sillä teimme siitä sopimuksen ennen lähtemistään. Hymy jäisi minulle.  Se on minulla yhä.