torstai 16. tammikuuta 2020

Ei mikä tahansa duuni.

Työni on oikeasti aika mukavaa. Vaikka sanonta, työssä ei saa viihtyä, niin arvavatkaapa mitä ? Minäpä viihdyn. Isolla V:llä.  Tuo työ saa minut nauramaan, unohtamaan murheeni ja saan hurjasti siitä vielä hyvää energiaakin. Ja mikä parasta;: tunne on molemmin puolista. Tänäänkin, me leivottiin pipareita.  Ihana jouluinen piparin tuoksu valtasi koka paikan. Joimme kahveet vastapaistetun piparin kera. Aika hienoa, vai mitä?Juttelimme lepposia ja tuumailimme tulevia.  Lämmin hyvä fiilis, siinä kaikki koko päiväksi voimaa ja virtaa antamaan.  Seuraavan kerran kun tapaamme tuon työn kanssa, leivomme pullaa. Odotan tuota seuraavaa kertaa innolla. Voi miten mukavaa olisi nähdä myös kolleegani myös vähän hymyilevän.työssään. Heidän työnsä on kuitenkin ehkä vakavemmanluonteinen kuin minulla.  He työskentelevät pitkiä ajanjaksoja odottaen sitä yhtä ainoaa vaapaatansa  ja jos hyvin käy tuo vapaa ei ole piilovapaa , jolla oikeasti ei tee yhtään mitään.  Tai jos ajattelen toista työtoveriani, joka (uskallan sanoa ) raataa päivät pitkät ilman  oikeita taukoja ja odottaa sitä vapaata viikonloppua. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti