Kirjoitus vuodelta 2015

Teinpä keikan erääseen päiväkotiin. Integroidussa ryhmässä oli aivan sydänmen valtaavia lapsia,  ne totuudet mitkä päivän aikana lasten suusta vilahtivat olivat hämmästyttäviä. Se huumori mikä heillä kukki aiheutti meikäläisessä vapauttavan naurun ilmoille. nauroin pihamalla heidän hauskalle leikille niin , että tuntui oikein hyvälle. Lapsi kiipesi syliini ja toinen lapsi tuli kainalooni ja nauroimme....ehkä meitä vähän tuijotettiin,  (ilmeisesti nauru oli heille uusi asia...) Tilanne joka aiheutti kyseisen tilanteen, syntyi siitä, että kaksi lasta jatkoi sisäleikkejään pihamaalla. Heistä toinen oli poliisisusikoira  Vainu, joka vainusi kaikenlaista. Toinen lapsista heitti pallon Vainulle ja pyysi vainuamaan, Vainu lähti pallon perään nelilaukkaa villi katse silmissään, huutaen: "Mä nappaan, sen, mä nappaan sen.."   ja samalla roikottaen kieltään suustaan.. Vision samantien mieleeni sarjakuvasankarin Rantanplanin ja ratkesin nauruun.  tyttö sylissäni nauroi ja sanoi : " Mä matkiin vaan meidän koiraa..."..