Nainen seisoo rannalla ylväänä. Hänen vaatetuksensa, asentonsa sekä katse kertoo johtajuudesta, kykyä hallita. Kykyä hallita tulta. Hän on juuri päättänyt esityksensä ja kuva joka jäi tuosta hetkestä muistoksi päihittää kaiken. Kuva ei anna oikeutta kuvaajalleen myydä kuvaa, ei käyttää kuvan miljöötä eikä naista kaupalliseen käyttöön. Erään kaupungin käyttöön se kuitenkin meni. Kameran välähdellessä, kuvaaja ei kerro enempää, sillä hän ei itsekkään tiedä, mihin hänen tuloksensa on lähtemässä. Ehkä hän on innoissaan myös kuvan käytöstä, sillä hän on tekemisessään taitava. Hänellä on pohjimmiltaan hyvä sydän, mutta hän astui harhaan matkustaessaan kuvan kanssa eteenpäin. Kuva on syntynyt vahingossa. Ärsyttäessään viikinkinaista hän sai tämän parhaimmat puolet esiin. Tämä hetki tulisi pyyhkimään muut mallit unolaan. Sitä me emme sillä hetkellä kuitenkaan kumpikaan tienneet. Ja, todellakin sen se teki. Kuva pyyhki ammattimallit tieltään. Ajan kuluessa kuvasta ilmestyi panderolleja, käyntikortteja, roll-appeja ja karkkiaskeja. Erään kaupungin mielestä ei he olleet tehneet mitään väärin. Minä puolestani en tiennyt näin mittavan kamppanjan edes alkaneen. Heille oli sanottu että kuvassa on luvat ja oikeudet käyttää kuvaa. Kun isompi valta sai kuvat poistumaan tuli viimein letkautus ettei kuvista ole ollut kaupungille minkäänlaista hyötyä. Niinpä niin, kahden vuoden ajan ovat roikkuneet tuulessa ja markkinointikamppanja on heidän mielestään ollut täysin turha. Viikinkinainen joka elää tavallista elämää kysyy kuitenkin :Onko asialle näyttöä ? Onko kaupungin kirstussa vajetta tämän vuoksi ?
Jos näin on, kannattaisiko tälläisten vastaavien kampanjoiden järjestämä seurue vaihtaa tai jopa ulkoistaa jollekkin muulle organisaatiolle ?
Kaupungin pormestari tunsi huolta kuullessaan asiasta. Hän näki asian läpi sanoessaan: Nyt ymmärrän tämän kokonaisuuden. Tiedän kuvan, mutta en tiennyt pohjaa." "Selvittelen asiaa". Ja niin hän teki. Haukka toi vastauksensa hyvin pian. Avattuani käärön , tyrmistyin. Eikö isot ihmiset osaa puhua totta ? Ja totesin, ei, ymmärtäisin jos tämän olisin kirjoittanut papukaija, sillä papukaijathan toistelevat opittuja lauseita ja sanoja. Kysyin siis neuvoa headhuntterilta. Kaikki kuitenkin kulkee nyt jostakin syystä helvetin hitaasti. Sitä kutsutaan kuulemma protokollaksi. Paskat protikollasta, kun asia on kuitenkin tärkeä ja kaikki osallistujat tietävät miten asia oikeasti meni. Kukaan vaan ei halua sanoa sitä kanssani ääneen. Olisi paljon , paljon helpompaa jos näin kävisi. Erään kaupungin vastaus lähinnä käsitteli että kuvassahan on rantamaisema, ja että nainen joka on kuvassa , ei ole ulkopuolisen katsojan tunnistetavissa. Mikä on ulkopuolinen? Jos haluaisin vastaavasti tietää, kuka on tuo mies joka upeine miesmallikasvoneen ihastuttaa päiväni tien päällä, haluaisin tietää kuka kuvassa on sen kaupungin kohdalla, jossa mainos on. Uskoisin sen kaupungin tietävän, minkä tien varsilla kuva on varsinkin jos kuvassa vielä lukisi Rakkauden kaupunki. Ja tuumaan omaa kuvaani katsoessani mainoksessa, tästä eräs kaupunki olisi saanut isomman mainoskamppanjan jos olisitte keskustelleet kanssani. Pormestari puolestaan kun tahtoisi kuvaa käytettävän uudelleen. Kuvan josta hänen silmäätekevänsä olivat hetki sitten todennet olevan hyödytön. Kummallista,, kun viikinkinainen tulee heitä osoittamaan miekallaan moisesta käyttäytymisestä. Yksi asia kuitenkin on varma. Maailma on pieni ja asiat tulevat aina vastaan. Jatkamme asioiden selvittelyä ja headhunter jatkaa kulkuaan. Varsin kummallista suunnitellaan jatkosuunnitelmia ja tulevaisuuden näkymiä ja laitetaan sitten lainoppineet perään ihme perusteluineen ja näkemyksineen kuinka kuvattava on ollut suorastaan hävytön puuttuessaan heidän kaksivuotisen projektiinsa ja nyt ansaitsee kivityksen tekemällä tehdyn paperikäärön perusteella ja paetaan siten paikalta.
Totuus ei pala tulessakaan, sanoi isoäitini aikoinaan ja tämän totuuden aion kaivaa mitään pelkäämättä esiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti